lauantai 2. toukokuuta 2009

Elossa jälleen

Heps

Elossa ollaan, vaikka hiljasta onkin pidelly tällä sektorilla. Tai siis aika hiljasta on ollu aikalailla ihan kaikilla sektoreilla taas. Siis niinku yleensäkin. Viimeks taisin käsitellä tota kovahkoa ohjelmaa kevään klassikon 10milan yhteydessä. Ei siitä sitte tullukaan kovin kova. Puolisentoista viikkoa ja jonnin verran tunteja. Eikä myö oikein pärjätty siellä kisoissakaan. Siis tiossa. Kevätyön jätän pekuloimatta, koska olin niin paska. Paraisilla juoksin silleen pikkunätisti ilman isoja, ei se kulkukaan tosin isoo ollut eli olin silleen kohtuu paska. Mutta kyllä sillä aina näköjään rankilla sadan sakkiin nousee. On näköjään kesussa aika paska taso täällä kotimaassa. Toista se on hisussa.

Leirillä sitten ajeltiin aika kovaa (autoilla) ja suunnistettiin aikas hyvissä maastoissa. Kartat oli onneks aika laadukkaita tekeleitä, sillä harvoin olen yhtä hyvillä päässyt juoksemaan. Myös maastopohja oli pääsääntöisesti jopa erinomainen. Yleensä vedin kaiken lisäksi vielä aivan viivaa pitkin. Tai vähintään optimireittiä. Kerran melkein pärjäsin OMalle mutta sitten se meni ohi. (Valitettavasti taidettiin just pesupaikalla sanoo, että OMa ei oo sittenkään yhtään mitään, ku se ei oo vielä, tänään 20v täyttävänä, ehtiny saavuttaa miesten sarjassa suunnistuksessa yhtään mitään. Vittu kun pesupaikan porukka tietää asiat vaan paremmin!) Pitkällä lenkilläkin tummuin heti alkuunsa mutta selvisin peesissä poies. Tioa edeltävässä yöreenissä vedin sitte polven kiveen ihan kohtuu kovasti. Kyllä se siitä sitten asettui, eli miilassa oltiin viivalla. Jätän senkin tästä nyt isompien pekulointien osalta poies, koska Ponnen menestys kaatui juuri meikäläisen heikohkoon juoksuun. Olis näköjään pitänyt juosta sinne tunnin pintaan, mielellään allekin, mutta en tällä kertaa pystyny. Syy oli varmaan hyvän peesin puuttuminen, sillä peesimieheks mut Ponteen hankittiin. Loppureissu pakettiin tällä pisteellä.

Mites muuten veikkauksia sen suhteen, että kuinka pahalle huone voi haista jos kymmenkunta suunnistajaa säilöö ko. huoneessa märkiä varusteitaan kokonaisen viikon ajan? En oo ihan varma mutta luultavasti kokoustilana sitä ei voi ihan heti käyttää. Eli vaikka siinä rakennuksen etuseinälläkin saattaa olla parempi paikka. Eli jos meette ens vuonna tuonne Perstorpin suunnalle ja Åsljunga gårdenit kiinnostaa, niin kannattanee jättää kertomatta etukäteen tästä hienosta suunnistusharrastuksesta. Golf on siellä vähän paremmassa huudossa.

Joo ja Tanka on aika kova jätkä kiipeilemään puihin.

Jeps. Ja sitten tähän päivään. Oon kunnossa. Keskiviikkona työnsin tuolla Mikkelissä rinttiä. Sellasen 3km/11min pätkän, eli meikäläisen runkonopeus alkoi jo tulemaan melkein vastaan. Enkä pummannu ollenkaan. Tänään sitten työstin Pediksen suunnalla suunnistusvetoja. Ekalla lenkillä pummasin heti alussa mutta lopussa kulki jo siihen malliin, ettei ylimääräisiä metrejä paljoa ehtinyt kulkemaan. Ens viikolla sitten alotellaan taas nuo kesähommat ja käydään Äänekoskella Rasti E4:n kansallisissa. Siellä on varmaan niin kova taso, että sieltä saa paljon noita rankipojoja tilille, sillä rankihan määrittää suunnistajan elämässä aivan kaiken.

Tähän loppuun vielä mallipalat Petäjävedeltä:
Helppoja lippuja kaikki. Maastokin oli priimaluokkaa. Nautinto oli hiukka toista luokkaa kun jossain finspongissa samaan aikaan. Kaiken lisäksi optimoin reenin alkamaan11.15 eli just kisojen aikaan. Kova on satsaus.

Ei kommentteja: