torstai 26. marraskuuta 2009

Kilpavarustelua

Joo onhan ne kisat tuossa tulossa. Ja keskiviikon vetoloiset kulki ihan mielettömästi. Paukuttelin siinä semmoset 6*1,4km/3.25-3.22-3.23-3.20-3.17-3.16" vedot tuolla Leppävirralla. Ei huono. Ottaen huomioon nahkean luiston!

Mutta oli mulla asiaakin. Sain tuossa uudet kapulat, sauvat ja asut. Niillä mennään. Ja kohta pääsee oikein testaamaan!

Ja kävin tuossa fillarikaupoillakin. Hankin itselleni maastopyörän, se on Sunn Revolt. Käytettyhän tuo menopeli on mutta pyöräsponsorini teki niin huikean tarjouksen etten voinut vastustaa kiusausta. On se vaan mukava aina käydä välillä vähän turinoimassa tuolla Hessun liikkeessä. Samalla sieltä tarttuu kaikkea matkaan. Sponsoroituun hintaan tietysti! Suosittelen asioimaan.

Kuvista huomaa mitä supertähdillä kuuluu olla.





Ylihuomenna sitten oon gps-seurannassa. Linkit sinne löytyy varmaan täältä.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Virittelyä

Tässä vaiheessa kautta on tuo lankun liikkuminen aikas tärkeessä osassa.Viime lauantaina lankku liikkui tuolla Saarijärven baanalla. Ja se liikkui kovaa. Lumi oli +7 asteesta johtuen kosteaa, lumi likaista ja olosuhteet näinollen vaativat. Mutta tikki on se, joka homman noissa olosuhteissa pelastaa!
Ohjelmassa oli 6*1,6km vedot neljän minuutin palautuksin. Matkaan olin lähtenyt kahden parin taktiikalla, jolloin vetoihin olisin saanut alleni huippuluistoisen mätökelin parin mutta ladun odotettua heikommasta kunnosta johtuen vain verryttelypari pääsi ladulle. Olinkin erittäin huolissani luiston kestosta.

Vetoajat: 3.50-3.46-3.51-3.50-3.51-3.50. Tähän voi olla tyytyväinen. Toisella vedolla toki jo pohjat mutta selitellään sitä nyt alati heikkenevällä luistolla. Tosiasia kuitenkin on, että kulku tunnusti olevan aikalailla kohdillaan. Hiihdossa oli havaittavissa, jos nyt ei keveyttä, niin ainakin pientä teknistä ja fyysistä helppoutta!
Sunnuntain reippaassa sj-suunnistuksessa ei samaa liitoa ollut. Tätä en toki jaksa edes ihmetellä.

Tälle viikolle ohjelmassa on vain kevyttä ravistelua ja Ylläksen katsastuksiin valmistautumista. Keskiviikolle viimeinen kova, joka vedetään tällä kertaa Leppävirralla putkessa. Harjoitus tulee olemaan 6-8*kierros, mikä tarkoittanee 1-1,5km vetoa aina kerrallaan. Paha mennä arvioimaan etukäteen, sillä ei ole minkäänmoista tietoa siitä, millainen latu siellä tällä kertaa on käytössä. Oletettavasti kuitenkin sama kuin pari viikkoa sitten, eli kaikkein todennäköisin vaihtehto ladun mitalle on 1,4km. Kaikesta huolimatta tuossa treenissä kroppa saa huutaa armoa!
Viikonloppuna sitten avataan kisakausi Ensilumen kisoissa. Suurimmat odotukset kohdistuvat omalta osaltani jälleen kerran sunnuntain yhteislähtönä käytävälle pitkälle matkalle, jossa pitäisi napsia yksinumeroinen sijaluku. Sen kovempaan uhoon en nyt tässä vaiheessa sorru. Viimeistelyn jälkeen luultavasti uhoan enemmän.

Semmoista tällä kertaa. Torstaina toivon mukaan lisää.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Lisää löylyä

Sitä jäätiin viime viikolla siihen pisteeseen, että Lepiksen kiristelevät ruuvit oli rajattoman kulun siivittämänä vedetty ja ooteltiin jo loppuviikon tehotteluja. Katotaas nyt sitten miten siinä kävikään, joo perjantaina vedin vetoja ja lauantaille napsahti sitten sj-suunnistus. Hyvä.
Perjantain vedot oli mallia 4*1,7km v + 2*1,7km TT. Siihen lisäiltiin vielä kolmisen kappaletta reilun minsan mäkivetoja mielen virkistykseksi. Tuolla Taka-Keljon ensilumen ladulla noita vetoloisia pistelin menemään. Vaparilla ajat oli siinä 4.05-4.09 tasolla ja tasurilla pääsin 4.38-4.39. Viimevuotisiin kellotuksiin (vapaalla tuolloin huippukeli) verrattaessa ollaan menty näemmä tuollaiset 15sek/veto eteenpäin vapaalla ja tasurissa kehitys näyttäis olevan puolen minuutin luokkaa. Tietysti pienellä sääkertoimella ja vähäisellä otannalla katsellaan. Eikä tosiaan mitään kuuhun vievää mutta melkoisen lupaavaa kuitenkin.
Lauantaille sitten semmoinen 1h12min/15km sj-suunnistus Muuratharjulla. Valmentaja, eli siis iskä, oli sitä mieltä, että tuntivarttia en alita. Tein sen silti. Toki siinä piti kelloa vilkuilla lenkkien välissä ja laskeskella todennäköisyyksiä tummentelukertoimin, eli siis uhrata ajatustyötä epäolennaiseen, mutta tein sen silti. Oli aikas hyvä reeni, vaikka itse sanonkin.
Viikonloppu kruunattiin sunnutain kolmetuntiseen pertsan lenkkiin, joka tosin oli hyvinkin TT-painotteinen huonosta pidosta johtuen. Helppoa se oli kuitenkin. Ja näinollen viikon kokonaistunnit niistettiin sinne kahdenkympin paremmalle puolelle.

Kuluva viikko avattiin jälleen Taka-Keljossa hiihtämällä. Tiistain vedot jouduttiin kuitenkin siirtämään Saarijärven baanalle lumien sulaessa aivan silmissä.
Tiistain harjoitus oli mallia 3*3,2km kisavauhtia. Kaikeksi onneksi keli suosi: plussan puolella ja latu koostui pehmeästä ja kosteasta lumesta. Oli siis luvassa oikein nautinnollinen reeni! Eka veto oli heti oikeaoppisesti alkuvauhdin osalta tapissa ja tokalla kiekalla joutui ehkä hieman jo tummumaan. Nykyään olen ilmeisesti sen verta viisastunut, että tajusin hieman rauhoitella vauhtia, että kykenisi nousujohteiseen reeniin. Ajaksi napsahti 8.31. Tarkoitus oli kiristellä vauhtia ja toinen veto aloitettiin jälleen täydellä höngällä. Puolimatkassa näytti vielä pahalta mutta hyvä loppuveto tiputti muutaman sekunnin, 8.25. Kolmanteen olikin sitten satsattava elämä peliin jos meinasi aikaa parantaa. Lupauksia herätellen lyöntiä löytyi viimeiseenkin vetoon ja kohtalaisen hyvällä toisen kiekan runttauksella kello pysähtyi aikaan 8.19. Tässä vaiheessa aikaisempia muistellen voidaankin saivarrella, että kehitys kulkee väärään suuntaan, vedinhän tuossa hieman taaksepäin katsellessa kovempia aikoja. Muistettaneen kuitenkin tässäkin suhteessa ne sää- ja olosuhdekertoimet. Viimekertaiseen eroa taisi olla juurikin tuossa kelissä, sillä nyt ei liukua oikein alamäessä kovin pitkään riittänyt. Puolentoista viikon takaisiin kellotuksiin arvelisin kelivaikutuksen olevan vähintään tuollaista 15sek/veto luokkaa.
Tuolla Saarijärvellä on kyllä mukava käydä hiihtämässä. Onhan se tietysti kaukana Jyväkylästä kulkiessa mutta mitäpä sitä ei hiihtourheilun hyväksi tekisi? Kaiken lisäksi siellä saatta törmätä ladulla vaikka Jopiin, jonka kanssa voi sitten hieman jutella mukavia hiihtäessä.

Nyt kyllä näyttää nuo kelit aika pahiksilta hiihdon suhteen kun lämmintä pitelee ja vettä tihuttelee. Tuossa aamusella käväisin täällä Mikkelissä Kalevankankaalla räntäsateessa jauhamassa hieman suksilla ja latu tuntui sulavan alta. Jos kuitenkin vielä pari lenkkiä sais vetää, niin hyvä olis.
Loppuviikolle ohjelmaan on valikoitunut ilmeisesti vain yksi kova treeni, joka vedettäneen lauantaina Saarijärvellä. Mitä ilmeisemmin perinteinen vetosetti. Tai sitten jotain ihan muuta. Sunnuntaille sitten jonkinmoista toppatakkihommaa kun suunnittelen jälleen Ynyn juniooreille taitoreenin tuonne Touruvuoren alueelle. Taidan jättää itse siellä tehottelut väliin. Ja onhan sitä ohjelmassa tietysti hiihdon maailmancuppikauden avauksen seuraamista. Penkkiurheilua jaloimmillaan!

Näillä mennään edelleen kohti Yllästä ja koko talvea.

Merkittäviä uutisia: Ponnen manageri Antti valittiin liittohallitukseen. Alkaa pohjoinen puhaltamaan sielläkin!
Loppuun vielä onnittelut Lahteen ja Pelloon. Liitto palkitsi odotetusti OMan vuoden hiihtosuunnistajana ja suunnistushenkilönä. Ennenkaikkea isot onnittelut Makelle, vuoden valmentajalle! Tunnustus siitä suuresta ja arvokkaasta työstä, jota suomalaisen suunnistusurheilun hyväksi olet tehnyt!

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Ruuvia kiristetään

Eli laikka punaiselle, hapot korviin ja keuhkot pihalle. Siinäpä ne metodit viimeisille viikoille ennen Yllästä. Tai varmaan siinä vimosella viikolla vedetään vaan vihreetä palkkia kehiin. Oikein jos toivoo, niin saa vähän vielä reisiä vatkata joskus keskiviikkona mutta muutoin mennään suitset suupielissä. Sitä ennnen kuitenkin virittäydytään täydelliseen hiihtosuunnistuskeskittyneisyyteen harjoittelemalla.

Viime viikon viritykset:
1. Keskiviikkona VK-MK Sauvarinne 10*500m/40m^/2.03-2.02-2.02-2.01-2.01-2.00-1.59-2.00-1.56-1.55/3' pal. Urpolan testiradalla. Valitettavan nousujohteinen harjoitus. Odotin kunnon tummumista.
2. Lauantaina VK2-MK hiihtovedot 3*3,2km/8.21-8.18-8.18'/6' pal. Saarijärven baanalla. Kulku oli aivan hyvää. Pääosin punaisella.
3. Sunnuntaina VK1-2 sj-suunnistus 1h24min/16km. Laajavuoressa. Nousua riittävän paljon ja alusta riittävän luminen ja liukas.
Muutoin viikko oli kevyt, alle 14h kokonaispaketti.

Tällä viikolla ohjelmassa:

1. Keskiviikkona kiristyvän ruuvin VK1-VK2 hiihto 1h/23,8km. Tapahtumapaikkana Leppävirran hiihtoluola ja pienenpieni ulkolatu. Kulku: rajaton.
2. Perjantaille budjetoitu hiihtovetoja, luultavasti välille VK-MK. Suorituspaikka vielä hakusassa mutta vaihtoehdot ovat Taka-Keljon testirata tai Saarijärven baana. Ellei Keljonkankaan urheilupyhättö houkuttele liikaa.
3. Lauantaille vielä joko hiihtovetoja Taka-Keljossa tai sj-suunnistusta Muuratharjulla. Vauhti määräytyy päivän kulun mukaan. Mitään hirvittäviä ei kannattane odotella.
Kokonaismäärä tälle viikkoa sinne 20h tietämiin.

Ensi viikko onkin sitten vielä työn alla. Mielellään kovaa ajoa ja toivon mukaan myös mäkisiä latupohjia. Mäkien nousukulmaa on harjoitettava ennen Ylläksen startteja. TT-viritystäkin kannattanee ottaa ohjelmaan, jotta ei ole sitten aivan hukassa pienilläkään urilla. Jos siihen vielä lisää pienet telineen kanssa kikkailut, niin alkaa olemaan ihme ja kumma, jos ei homma ole hallussa ja ukko tikissä!

Sen verran vielä, että vallankumouksellisten sauvojen lisäksi myös vaatetusta tullaan uusimaan käänteentekevään suuntaan! Ja uusia kapuloitakin päästäneen kohta testailemaan luonnon lumille...

Makustelua varten Läjävuoren treenistä:

tiistai 3. marraskuuta 2009

Lokakuu rämmitty

Käväisin tuossa pikaisen keikan Pellossa. Pideltiin pientä leirin tynkää Ritiksellä ja menihän siihen samaan syssyyn nuo kauden päättäjäisetkin. Eipähän tartte Kurttilan enää epäillä, josko olisin Pellossa koskaan käynytkään.
Ohjelma oli hyvinkin tiivis, sillä kun torstaina starttailtiin kohti pohjoista, niin sunnutai-iltana sitä oltiin jälleen Jyväskylässä. Ja joku siellä taas funtsii, ettei tuossakaan ollut taas mitään järkeä. Ehkä oli ehkä ei. Mielestäni on kuitenkin syytä kunnioittaa seuransa kauden päätösjuhlia vierailemalla ko. tapahtumassa. Tällä kertaa se oli mahdollista ja samaan syssyyn laitettiin vielä muutamat napakat reenitkin, niin johan taas kelpasi.

Perjantain ohjelma koostui pienessä lumipeitteessä vedetystä Haukiselän upean priimamaaston normimatkan reenistä ja Ritiksen vitosen kiertelystä. Tuo on tuo Haukiselkä aika komee maasto, eli kannattaa ensi kesänä vierailla Tornionlaakson Rastipäivillä. Kankaalla saa luukuttaa sydämensä kyllyydestä käsittääkseni oiken varttitonnin kartalla. Vaativuuttakin maastosta löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Karttapaloja en kuitenkaan julkaise. Reenille pituutta PK2 1h44min/12-13km. En oo vielä jaksanu mittailla tarkemmin. Reilu minuutti ilmaa loppuajassa. Loppulenkki jäi käymättä, kun loppui aika kesken. Limiiteillä mentiin siis.
Iltasella sitten kuusi kierrosta Ritiksen vitosella. PK1-2 2h8min/31,2km. Puolentoista tunnin kohalla alkoi kulkemaan. Hiljaa mentiin noin niinkuin vaudillisesti mutta mee ite koittaa vetää kovempaa.

Lauantai alkoi pikku sprintillä ja jatkui hisuttelun sekä hiihdon lisäksi vielä hiihdolla.
Sprintissä mulla oli niin paljon teknisiä härpäkkeitä mukana, ettei ne pysyny matkassa koko aikaa. Ei kuitenkaan taloudellisia tappioita. Sprintti PK2 14min/2,7km. Eipä oo tästäkään tarkkoja mittoja.
Hisussa otin hylsyn menemällä viimeisellä lenkillä vitoselta väärän loppulenkin. Saattoi siinä vielä joku suksen kantakin hieman murtua selkärangan ohella. Hisua VK1 27min. On siinä vielä matkaa huipulle. Paikkaan suksella sitten talvella sen, mitä jään suunnistuspuolella.
Päivällä vielä semmonen kolme kiekkaa suksimista Ritiksellä, eli PK2 59min/15,6km.
Iltasella sitten Ritiksen vitosta PK1 1h40min/26km. Oli kepeetä kulkua jo liki koko matkan.

Kauden päättäjäisissä sitten pokkailtiin. On se vaan mukavaa hommaa se. Iso kiitos Ponnelle muistamisesta!

Sunnuntain myöhäisherännäisyydestä johtuen ainoastaan PK1 2h6min/31,2km Ritiksellä. Eihän sitä aina jaksa nousta ajoissa. Reissun paras kulku sattui juurikin tähän viimeiseen reeniin. Alkoi mäetkin nousemaan jo ihan kepeesti. Viimeisellä kiekalla rasitus kuitenkin puski läpi ja vei miehen tutustumaan nurmikon luisto-ominaisuuksiin. Hyvältä vaikutti!

On se vaan hienoa tuo reissaaminen. Matkalla sattuu ja tapahtuu ja paluumatkalla väsyttää yleensä aina.

Otsikossa oli puhetta siitä lokakuusta. Se tosiaan laitettiin pakettiin tuossa reissun aikana. Näyttäis tulleen semmoiset 88h tuota harjoitusta. Pääasiassa näytti olevan perusjyystöä. Tehot kaivetaan nyt sitten esiin marraskuussa. Ajattelin kuitenkin olla kunnossa kauden alusta kauden loppuun, eli lienee parempi tehotella kunnolla vasta tässä myöhäisessä vaiheessa. Katotaan nyt sitten marraskuun lopun ja huhtikuun alun välissä miten sen ajatusmaailman kanssa kävi. Uskoa kuitenkin omaan tekemiseen riittää!


Kuva: © Puolustusvoimat / Kirsi Lauri