keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Elämää länsinaapurissa

Jos ottaisin tämän homman tosissani, niin nyt olis aika vuodattaa oikein kunnolla. Miettiä syntyjä syviä ja analysoida miten voin olla niin huono. Jätän sen kuitenkin tekemättä. FinnSpringistä ei jäänyt käteen kuin muutamia verisiä naarmuja ja valtava lovi jo valmiiksi rajalliseen itseluottamukseeni.

Mutta onneksi tähän asti on aina koittanut uusi päivä. Tämän päivän jälkeen ei tosin välttämättä koita. Vastaan asteli justiinsa jälleen uusi takaisku, joka saa(nee) aikaa eetterissä myöhemmin. Tuntuu taas siltä, että ei tästä ehkä sittenkään nousta. Sitä sataa niskaan siihen malliin, että en tiedä kannattaako edes vaivautua yrittämään. On aivan sama mitä teet, se ei vaikuta juurikaan nykyhetkeen, saati sitten tulevaan. Itseni olen laittanut likoon asioita saavuttaakseni mutta aina sekään ei riitä. Ihmisiä en voi muuttaa, vaikka ehkä joskus haluaisinkin.

Jaahas. Sitten palataan taas maanpinnalle.

Täällä Ruotsinmaalla sitä tässä ollaan. Finspångin nurkilla kiskotaan hiukka reeniä koneeseen. Suunnistusta ja juoksua noin niinkuin pääsääntöisesti. Reenit on kulkenut silleen kohtalaisen kivasti. Ekassa reenissä löysin kokolailla kaikki liput, toisessa löytyneiden lippujen saldo oli noin puolet... Suoraan nasahti vastaan vissiin yksi lippu. Ei nyt ehkä ollut gripistä tietoakaan. Eilisessä yöreenissä löytyi sitten jo ihan kaikki, osa jopa melkein suoraan. Samoin kävi tänään. Lienee aika laittaa lotto vetämään. Kovassa vauhdissa kykenin sentään edes kohtalaiselle suoritustasolle kipuamaan. Lupailee kokolailla hyvää 10milan vitososuudelle. Siellä nimittäin pitäisi poimia liput maailmantähtien seassa melko nopeaan tahtiin. No itseasiassa en epäile tuon osuuden klaraamista millään tavalla, sillä kovassa paikassa on yksinkertaisesti pystyttävä antamaan kaikkensa joukkueen eteen. Ei enempää, eikä vähempää.

Jos tässä nyt tätä vuodatuksen linjaa jatketaan, niin korpeaa tämä täälläkin valloille päässyt into kieltää piikkareiden käyttö. Suomesssa tätä älyttömyyttä on harrastettu heikoin tuloksin jo viime keväästä ja nyt jo 10milassakin on kielletty noiden ainojen oikeiden suunnistustossujen käyttö. Yritä siinä nyt sitten selvitä liukkailla kalliolla huonosti pitävillä kengillä. Kyllä pistää korpeamaan. Muita tällä hetkellä korpeavia asioita ovat mm. vähäiset harrastusmahdollisuudet, ruotsalaisten naisten ihmeellinen ajatusmaailma, reisipakin ylimitoitus muuhun kroppaan sekä liian pitkä hiuskuontalo. Onhan niitä nyt muitakin mutta nämä tuli näin niinkuin heti ensimmäisenä mieleen.

Onneksi täällä sentään tämä netti pelittää, niin saan vuodattaa heti tuoreeltaan oikein kunnolla. Se on aina mukavaa se! Huomenna lisää.

Ei kommentteja: