lauantai 3. heinäkuuta 2010

Maarakentaja valmistautuu rastiviikkoon ja katsastuksiin

Kainuun rastiviikko ja MM-katsastukset ovat ovella. Jostain kumman syystä olen itsekin kairautunut mukaan noihin karkeloihin. Niin no, kyllähän sitä joku liputti sen EM-viestipaikan puolesta SNetin pesupaikalla, joten eiköhän tässä olla oikein Eliittisuunnistajien valikoitunutta joukkoa. Ja jotta asiat eivät olisi liian hyvin, niin on pakko valittaa siitä, että nelipäiväinen otatus Curttia vastaan jää toteutumatta jonkun vatussin tekemien E-valintojen perusteella. No nämä sikseen.

Maanmittausinsinöörin (AMK) paperit kourassa on hyvä siirtyä suoraan maarakentamisen pariin. Ei sitä muuten tällaisia juttuja kirjoiteltaisi. Ammattilaiset, starbat ja wannabet vetelee valmistavia leirejään pitkin poikin. Harjoittelee, hifistelee, neppailee ja fiilistelee. Kukin tavallaan. Minä opettelen.

Maanantaina ohjelmassa pihatöiden viimeistelyt. Iltasella ehtii sitten harjoittelemaan. Harjoituksellinen anti: kuntopiiri 45min + juoksua poluilla 1h2min/12,6km. Pelikirjan mukaisesti juoksen vain niin pitkään, kuin juoksu tuntuu hyvältä. Väsytän itseni joskus muulloin.

Tiistaina vaihtuu työmaa ja hommat muuttuvat hieman siinä sivussa. Nyt on lähinnä vähemmän valmista ja enemmän pölisevää maata. Illalla suunnataan Tikkamäkeen ajamaan sisään Kainuun moodia. Suunnistusreeni 39min/5,8km + verryttelyt 40min. Kulku ei häikäise mutta muuten suht nautinnollista.

Keskiviikkona paita kastellaan päivällä mm. lapion varressa. Jos keli olisi viileämpi, niin ei välttämättä hikoilisi. Niin paljoa. Helteestä huolimatta salaojat laskevat varmasti oikeaan suuntaan. Päivän treeninä rullahiihtoa 2h6min/40,4km mastonmäen huipulle sisältäen 6*10min TT-osion. Rullat liikkuvat kevyesti.

Torstaina pääsee tekemään oikein koulutustaan vastaavaa istumatyötä. Ts. ajamaan jyrällä. Sadekuuro huolehtii selän kastumisesta heillä, joille hiki ei tule helpolla. Itselläni ei sadekuuroa tarvita. Illalla kevyttä juoksua 56min/11km + lisäksi 30min loikkaharjoitus.

Perjantaina on suhteellisen kevyt päivä. Ei haittaa, sillä harjoituksellisesti päivä on kovempi: suovetoja Härkösuolla. Reeni on 14*1.30-1.35/2min. Kokonaisuudessaan 1h35min/11,7km. Ei tuolla suolla kilometrejä kyllä kerätä. Vanha tuttu vetobaana on sopivan raskaassa kuosissa, ennätyskelit ovat kaukana tuosta. Kulku vaikuttaisi kohtuullisen hyvältä, paremminkin saisi toki kulkea.

Lauantaina on aikaa harjoitella. Lähestyvä kisaviikko pitää kuitenkin ohjelman edelleen kevyenä: Kuntopiiri 45min + rullahiihto TT(p), 2h2min/30,4km, rullien vierintävastus: infernaalinen, vauhti huollon ja kevyen välimaastossa. Jätin hanskat kotiin ja vaihdoin uusiin kahvoihin, joten kädet ovat yllättäen rakoilla.

Sunnuntaina automatkailua Kainuuseen. Ohjelmassa varmaankin 30-60min kevyttä juoksua. Tuskin mitään sen ihmeellisempää.

Näillä eväillä. Harjoituksellisesti viikko on keveä. Tunteja 11-12 ja tehoja maltillisesti. Kehittäviä harjoituksia näyttäisi olevan jokunen, ei liikoja. Mutta mitäpä sitä kovin ihmeellisiä tässä vaiheessa kiskomaan? Pyrin noudattamaan sitä viisautta, että rastiviikolle pitää lähteä levänneenä. Tämän enempää en kehtaa levätä. Normin 15h sijaan tuntuu helpolta. Harjoituksellisesti en ole millään tapaa satsannut rastiviikkoon tai katastuksiin. Tavoitteita ei juurikaan ole. Kevennettyä ohjelmaa noudatan, jotta jaksan kisailla ja harjoitella sitten ensi viikolla. Juosta kisat hyvin ja hiihtää väliin jäävän ajan...
Tai no sinnepäin. Seuraavalla viikolla on sitten AC24, joten kyllä niitä tunteja taitaa olla tuloillaan. Ja ei sitä laakereillaan passaa kesäaikaan makoilla, sillä talvella fokus on harjoittelun sijaan kisoissa, eli määrät tehdään muulloin. Ei sitä tosin 750h vuodessa harjoittelevan tarvitse todellista määrää nyt tehdäkään. Mutta syksyn ja talven voinkin sitten keskittyä elämään unelmaani.

Joku sanoo, että on mahdoton yhtälö harjoitella ja tehdä töitä. Itse en tähän usko. Helppoa se ei ehkä ole ja tottakai olisi hienoa olla täysverinen hiihtosuunnistusammatilainen mutta en minä valita. Itseasiassa olen erittäin tyytyväinen työantajani tarjoamasta semipro-satsauksen mahdollistavasta työpaikasta. Näitäkään ei ihan joka oksalla kasva. Ja kun vielä töissään viihtyy, niin ei luultavasti tarvitse valittaa.

Ja se tiistain reeni näytti tältä:

Ei kommentteja: