tiistai 14. helmikuuta 2012

World Cup Round 1

Ettei ihan tyystin jää maailmacup kauden avaus käsittelemättä, niin muistellaan nyt hieman sitäkin. Reissuhan suuntautui tuonne aurinkoiseen Kaliforniaan mutta erinäisistä (harha)luuloista huolimatta siellä tosiaan myös hiihtosuunnistettiin.

Kisakorkeudet olivat varsin eksoottisissa 2000-2200mpy korkeuksissa, joten kaukaa viisaina pakkauduimme reissuun jo ronttia viikkoa ennen kisoja. Loppujen lopuksi saatiin lusia korkealla vielä muutama ekstrapäiväkin, kun ensimmäistä kisaa siirrettiin lauantailta maanantaille. No sellaista se on silloin kun lunta on vain puolisen metriä. Pari metriä nähkääs vaaditaan noilla seuduilla. Onhan kaikki isompaa tuolla jenkeissä.

Kisoihin valmistava ajanjakso vietettiin varsin mukavassa paikassa nimeltä Kirkwood. Ensimmäiset päivät kärsittiin vielä latujen puutteesta, kun puolisen metriä lumipeitettä ei meinannut riittää baanojen ajoon. Laskettelurinne ajoi sitten paremman puutteessa saman asian ja suksimaan päästiin. Happi meinasi olla ohutta, kun näytti tuon kylän korkeus merenpinnasta olevan reilusti yli 2200m. Eipä siinä, ei sitä happea aina niin paljoa tarvitse. Ensimmäistä vetoreeniä kiskoessa tosin tuntui hieman toiselta. Silloin olis tarvinut.

Siirtymämatkalla Kirkwoodista kohti Truckeeta käväisimme muuten Reno 911-sarjan hengessä ihka oikeassa Renossa. The biggest little city in the world, tulipahan nähtyä.

No entäs ne kisat? No.

Pitkämatka yhteislähdöllä meni vähä niin ja näin. Ekalla lenkillä käytännössä koko letka onnistui tumpeloimaan oman kisansa, kun täräytettiin heikohko reitinvalinta kehiin. No siinä hupeloitiin reipas puolitoista minsaa, samanverran taidettiin jäädä palkintopallista. Eipä siinä, omia ratkaisuja saa aina tehdä. Tällä kertaa en tehnyt. Tai tein tietysti lopulta tokavikalle. Kartalta päättelin baanan olevan nopein, no ei ollut. Parikymmentä sekkaa takkiin ja sija valahti 6->13. Ja se 13.tila jäi kouraan lopputuloksissakin. Olipahan muuten varsin eksoottista startata kisaan 08.00.

Sprintti oli tällä kertaa varsin mielenkiintoinen, kun urasto tarjosi lähinnä vain tamppariuraa ja oikoja. No oli siellä sata metriä kelkkauraakin. Periaatteessa sopii kyllä meikäläiselle. Ei se sinällään huonosti mennytkään, parissa kohdassa olis pitänyt olla terävämpänä ja nyt joku oiko jäi käyttämättä ja yhen käytin huonosti. Kuuden sakkiin ei kyllä olis ihan riittänyt siltikään, nyt sijaluku oli tuttu ja turvallinen 13. En tiiä, oli perkules tykkipari alla ja kaikkea. Ei se vaan stana riittäny.

Keskimatkalla olikin sitten lumet taas sulaneet asteen verran alaspäin. Oikoja oli taas tarjolla varsin reippaasti. Tais tulla oiottua yli kahdellakymmenellä välillä, lippuja oli kokonaisuudessaan 29. Varsin reippaasti siis. Pikkuvirheillä mentiin taas, ei mitään pahoja mutta puolisen minsaa liikaa ja viitisentoista sekkaa kuuden sakista. Sellasta se on miehissä tuo kisailu. Pahin tappio kisassa oli kuitenkin rossarin lisäkärjen, "Sven-Åke specialin", jääminen matkalle. Ensin tosin pelkäsin, että menee koko kärki siinä pesuveden mukana mutta ei sentään. Säästyi nyt ainakin jotain. Loppusija oli 8. Viikon paras sekin, näin liiton uutisointia lainatakseni.

Sprinttiviestissä sitten kohelsin pari kertaa. Kolmatta en sentään. Lisäksi kohelsivat valitettavasti myös järjestäjien sportidentit Tiian kohdalla ja jäi se tulos saamatta. Samalla meni muuten mahdollisuudet henkilökohtaisessa sprintticupissa, kun tuosta mixedsprintistä saa aina siihen henkilökohtaiseenkin niitä pojoja, viesticupin lisäksi siis. On se vaan hieno pistelaskujärjestelmä. Tuskin sitä muualla voi ollakaan, kun suunnistusurheilussa. No se siitä. En minä sitä sprintticupia nyt olis voittanut kuitenkaan. Se nyt oli jo ensimmäisen kisan perusteella aika selvä.

Mutta ei voi mitään, SM-pitkä ja viesti painaa jo päälle, ja sen jälkeen tietty heti pariviikkoinen taistelumatka Ukrainaan EM-kisoihin/maailmancupin toiselle kierrokselle ja Kazakstaniin maailmancupin kolmannelle kierrokselle. On muuten sellaiset kahakat tiedossa, että oksat pois. Jos vielä lumia tulis sinnekin, niin hyvä olis. Ei tartteis mitään Kuortaneen uusintoja enää kiskoa.

1 kommentti:

Mie kirjoitti...

Meno on sitten vissiin parantunut kun kirjoittelu on mennyt jäihin. Onnittelut joka tapauksessa menestyksestä muttei kirjoittamattomuudesta.