keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Hisuspede etsii kuntoaan

Viime kerralla valittelin ettei oo kulkenu. Päätin siis suunnata Vuokattiin tarkastamaan josko se kulku löytyis sieltä. No saattoihan sieltä jotain sen tapaista löytyäkin. Tahkosin kohtalaisen kompaktin paketin kahdeksalla hiihtokerralla ja tehoharjoituksia sain ahdettua mukaan oikein kaksin kappalein! Ja määrää tietysti suksella normaaliin tapaan. Tehoharjoituksissa onneksi kulki. Jopa vetoloisissa. Kokonaisuudessaan tuo nelipäiväinen keikka toi mittariin vajaat 19h suksimista. Kilometrejäkin karttui liki kolmesataa. Eli kohti ensimmäistä tonnia mennään hyvää vauhtia.
Tilannehan lienee se, että kohtalaiseen kuntoon vaaditaan tonni suksella, hyvään kuntoon kaksi ja huippukuntoon kolme tonnia. Neljän tonnin jälkeen meikäläisen mittaristo näyttänee jo lupaavaa, tai mahdollisesti jopa reilua, ylikuntoa. Sitä kohti kulkiessa.
On tässä joutunut sulalla maallakin harjoittelemaan. Lauantaina nöyrryin jälleen kerran Öljymäessä. Sarvivuoren vitosen uusi linjauskaan ei pelastanut miestä vaan kulku loisti taas poissaolollaan. Tiistaina tahkosin taas reippaampaa reeniä sauvojen kanssa. Savonmäki piti sisällään vajaan 12km lenkuran Arto specialia eli viivaa. Kulkupuolella oli hieman positiivisempaa taas.
Tuossahan tuo maistiainen tiistain raastosta. Kädet pysyi irti laudasta melkolailla hyvin.
Ja onhan siellä Saarijärvelläkin tullut käytyä. Pari kakkosen latua kävin heittämässä maanantain ja tiistain aikana. Saattoihan siellä paanalla olla kiviäkin mutta en antanut sen haitata. Luultavasti palailen sinne viikonloppuna tarkistamaan onko Moisio ladulla hiomassa lyömätöntä hisuvirettään. Jos ei säiden haltija pelasta ja tuo Taka-Keljoon lunta.
Ja tänään polkaisin Kasarmin kampuksen sprinttikarttarojektin liikkeelle maastotöiden osalta. Totesin sormien jäätyvän pienelläkin pakkasella helposti, jos ei käytä hanskoja. Taidan joutua vielä toisenkin kerran maastoon. Jos vaikka ehtis raskaiden koulupäivien keskellä. Muistaessani laitan mallipaloja näkyville joskus myöhemmin.
Nyt sitten toivotaan että Ylläksen kauden avauksessa olisi lunta maastossa. Mielellään riittävän paljon. Ja heti kisojen jälkeen jatkan montun kaivuuta. Nyt siellä näyttää olevan 20km latua auki. Kyllä siinäkin sen neljäsataa kilsaa hinkkaa viikon aikana. Maisematkaan ei käy niin tutuiksi kuin näillä kahden ratakierroksen tykkiladuilla!

Mutta Salmela tekee vaan töitä, se ei jouda lenkille. No kyllä tässä vielä ehitään.

Ei kommentteja: